Myötätuntoahdistus

Alkaa ahdistaan, kun miettii edes mitä toiselle ihmiselle tehdään. Paljonko sitä sattuu, ja sitä että kuinka rauhallisesti se pystyy sen ottaan vastaan? Ite en pystyis. Oon aivan vitun liian heikko sellaseen. Miettiä, että saan kauheen paniikkikohtauksen jo siitä että kuulen kun jollekkin tehdään joku toimenpide joka tulee sattumaan aivan vitusti, millaisen helvetin kohtauksen sitten järjestän jos joskus mulle tulee eteen itelleni samanmoinen tilanne? Ei helvetti, kyllä kaikki pitää aina tehdä vaikeimman kautta. Ihan kun ne sen kiusalleen tekis. Että me pelättäis ja kärsittäis mahdollisimman paljon.

Aikamoista yöangstausta, tän siitä saa kun ei mee nukkuun sillonkun pitäis... Toi ykskin vaan ramppaa pihalla koko ajan ja ties missä kun ei sekään saa unta. Nytkin on jo aamu eikä kukaan tässä talossa oo nukkunu minuuttiakaan, paitsi se, joka joutuu huomenna kestään eniten. Mitävittua?

Mua on alkanut ihan älyttömästi ärsyttään se, että ihmiset alkaa purkaan mulle tunteitaan. Ei siis yleisesti, mielelläni mä kuuntelen jos muilla on vaikeeta, ja haluankin kuulla ja toivon että ihmiset puhuis mulle, mutta se, että joidenkin nimeltämainitsemattomien asiat koskee lähinnä sitä että niille on tullu kaks senttiä lisää vyötärölle. Kuulostaa ehkä ihan vitun vammaselta mutta mulla on tarpeeks vaikeeta itellänikin ja ehkä pikkusen parempaa miettimistä, kun se että miten kaisa-annelin vyötärölle on tupsahtanut kaks vitun senttiä D::: !!!!

Joo, mun pitäis ehkä mennä pikkuhiljaa nukkuun, jos saan ees unta. Tai ees yrittää. Ja toivoo vaan parasta että seuraavat pari viikkoo oikeesti menis hyvin.

Kaikki menee vielä hyvin. Paremmin. Toivottavasti.
♥

-Sanni